Valtti 1946 historia
Puotinkylän Valtti perustettiin vuonna 1946. Vuonna 2026 seura täytti 80 vuotta, minkä kunniaksi seuran pitkäaikainen aktiivi Jukka Lehto kirjoitti seuran jalkapallon historiikin kuluneilta kahdeksalta vuosikymmeneltä. Löydät tämän kirjasen alla olevasta linkistä.
Jukka Lehto ”80 vuotta futista Puotinkylän Valtissa, 2026. (linkki on pian saatavilla, )
Kun seura täytti 50 vuotta vuonna 1996, Kalervo Ilmanen kirjoitti historiakirjan ensimmäisistä viidestä vuosikymmenestä, jolloin seura oli paljon muutakin kuin jalkapalloseura. Löydät tämän kirjan alla olevasta linkistä.
Kalervo Ilmanen ”Pegasoksen siivin – Puotinkylän Valtti 1946-1996”. (linkki)
Jos olet kiinnostunut tutkimaan Valtin historiaa, löydät seuran arkistot Urheilumuseo Tahdosta. Alla olevasta linkistä voit avata tiedoston, josta näet, mitä aineistoa arkisto sisältää.
Urheilumuseo Tahdossa löytyvä Valtin arkistoaineisto. (linkki)
Alla Valtin historiaa lyhyesti.
Unelma seurasta, tästä se kaikki lähti
Valtti perustettiin 1946 alueella, jota tuolloin kutsuttiin Puotinkyläksi. Nyt näiden alueiden nimi on alueita Vartioharju ja Puotila. Asukkaita tällä pientaloalueella oli 1710. 1930-luvulla valmistunut uusi Porvoonväylä kulki alueen halki ja niinpä Puotinkylän alueelle rakentui hiljalleen työväestön asuinalue. Matkaa keskustaan oli vain 10 kilometriä.
Sotien jälkeen kaupungin laita-alueen nuorilla ei ollut juuri ollut järjestettyjä harrastusmahdollisuuksia. Alueella toimi ruotsinkielinen urheiluseura Friska-Viljor ja Mellunkylän Kontio. Kummassakaan seurassa ei lajivalikoimaan kuulunut jalkapallo, jota Puotilan nuoret erityisesti halusivat harrastaa. Toki kaikenlainen muukin urheileminen kiinnosti. Nuoriso kokoontui kesäisin Puotilan kartanolle, joka toimi kaupungin omistamana maatilana. Sen muhkuraisella tenniskentällä potkittiin vanhaa sammaleilla ja heinillä täytettyä hattua. Kuulantyöntö-, pituus- ja korkeushyppykilpailut onnistuivat myös. Pikajuoksu tapahtui Rantakartanontiellä kartanon puoleisessa päässä.
Pauli Kimiläinen, Hanski Lindberg, Aulis Elo, Niilo Hellman, Aatos Björkesten, Toivo Lehtonen, Toivo Meskanen ja Väinö Roisko sekä muutama muu nuori kokoontuivat elokuussa 1946 suutari Meskasen verstaaseen Koulukujalle keskustelemaan oman urheiluseuran perustamisesta. Vielä saman kuun aikana pidettiin seuran perustava kokous Lavayhtymän tanssilavalla, joka sijaitsi nykyisen Vartiokylän työväentalon vieressä. Seuran nimeksi päätettiin Puotinkylän Voimistelu- ja Urheiluseura Valtti ry (myöhemmin Puotinkylän Valtti ry) ja päätettiin liittyä Työväen Urheiluliittoon TUL:ään. Valtin seuramerkin suunnitteli Lataus Oy:n työnjohtaja Kolula. Seuran valitun johtokunnan ikärakenne kertoi että kyse oli nuorten omasta toiminnasta, olihan sen keski-ikä hieman päälle 30 vuotta, joista vanhin 49-vuotias ja nuorin 17-vuotias.
Vuonna 1949 seura järjesti jo mainittujen lajien lisäksi mm. 2 jääkiekko-, 1 koripallo- ja 5 pesäpallo-ottelua sekä 3 uintikilpailua. Vuonna 1974 järjestettiin mm. 18 hiihto-, 3 painonnosto- 51 yleisurheilukilpailua sekä 169 jalkapallo- ja 29 lentopallo-ottelua. 1979 seurassa oli 300 jalkapalloilijaa, 200 yleisurheilijaa, 150 naisvoimistelijaa, 100 hiihtäjää, 25 voimalua harrastavaa ja 20 lentopallon pelaajaa. Ensimmäisen kerran seuran jäsenmäärä ylitti 1000 jäsenen rajan 1973, jossa se onkin pysynyt vaikka lajien määrä onkin pudonnut kahteen.
Harjoitustilojen puutteen vuoksi Valtti rakensi oman hiihtomajan. Ajatus omasta hiihtomajasta oli esillä ensimmäisen kerran 1956. Kaupungilta saatiin vuokralle tontti Naulakalliontie ja Riskutien kulmauksesta. Maja rakennettiin talkoilla ja siihen saatiin avustusta Valtion urheilulautakunnalta 50 000 markkaa, joka vastasi noin viidesosaa kaikista kustannuksista. Majaa käytettiin omaan harrastustoimintaan, mm. painonnostoon, ja pihalla oli myös moukaririnki. Maja toimi seuran toimipisteenä aina 9.11.1985 asti, jolloin tuhopolttajat onnistuivat toisella yrittämällä sen polttamaan. Aiempi yritys tekemällä nuotio talon alle peruspilareiden viereen ei ollut onnistunut. Majan rauniot jouduttiin siivoamaan kaupungin kehotuksesta, surullista mutta myös talkoovoimin. Työ oli ”pakkopullaa” ja kesti usean vuoden eikä työnjälki meinannut kelvata kaupungille.
Valtti perusti 1985 bingohallin Puotinharjun ostoskeskukseen. Sinne perustettiin myös seuran toimipiste joka jouduttiin kuitenkin lopettamaan jo seuraavana vuonna. Itäkeskuksen avautuessa ostoskeskuksen asiakkaat siirtyivät sinne ja seuralle jäi hankkeesta n. 1 miljoonan markan velat. Velka oli iso (nykyrahassa yli 300 000 euroa) ja vastasi seuran n. 1,5 vuoden toimintamenoja. Velka hoidettiin henkilökohtaisin takauksin saadulla pankkilainalla seuraavien vuosien aikana. Bingohallin jälkeen seuralla ei pitkään aikaan ollut omaa tilaa. Ensimmäinen varsinainen toimisto perustettiin Kauppakartanonkadulle 1990-luvun lopussa. Sinne palkattiin myös toimistosihteeri/toiminnanjohtaja. Nyt seuran toimisto on oman kentän huoltorakennuksessa ja vuonna 2026 seura työllisti 15 kokopäiväistä työntekijää.
Jos seuran olemassaolon kannalta joku merkittävä henkilö on nostettava esille, on se Aatto Tolin. Hän ei aikoinaan päässyt seuran perustavaan kokoukseen oltuaan armeijassa, mutta osallistui sen jälkeen aktiivisesti lähes kaikkeen. Hän urheili useammassa lajissa ja ennen kaikkea toimi seuran hallinnossa yli 50 vuotta, joista puheenjohtajanakin 30 vuotta. Hänen tekemänsä ja organisoimansa talkootyö oli pitkään seuran talouden perusta. Kynttiläpajalla talkoilla tehdyillä kynttilöillä maksettiin seuran bingohallista tulleet velat ja rahoitettiin mm. jalkapallon joukkueiden toimintaa. Aaton seuran eteen tekemän talkootyön määrä oli suunnaton. Kynttiläpajallakin hän työskenteli elokuusta marraskuuhun kaikkina arkipäivinä usean vuoden ajan.
Valtin hiihtomajan rauniot tuhopolton jälkeen.
Aatto Tolin
Lajeja Painista Mäkihyppyyn
Valtti oli pitkään ns. yleisseura jossa on harrastettu useita eri lajeja, aina sitä mikä sillä hetkellä on alueen nuorisoa kiinnostanut. Heti perustamisen jälkeen harrastettiin yleisurheilua, jalkapalloa ja talven tultua hiihtoa, jossa ensimmäisen talven aikana järjestettiin jo useita seuran sisäisiä kilpailuja. Seuraavana vuotena lajeihin lisättiin suunnistus ja syksyllä voimistelu, jota varten vuokrattiin kaupungin omistamasta Puotilan kartanosta sen juhlasali. Kartanolla toimi kansakoulu, jonka voimistelusalina juhlasali toimi. Tässä salissa järjestettiin myös ensimmäiset jalkapallojunioreiden sisäharjoitukset. Aktiivisina toimijoina Valtti ja valttilaiset osallistuivat talkoolaisina Vartiokylän työväentalon rakentamiseen. Niinpä talon valmistuttua 1950-luvun alussa saatiin lisää harjoitustilaa.
Suunnistus
Suunnistus oli Valtin lajivalikoimassa 1947 alkaen. Seura järjesti omia kilpailuja ja osallistui myös muiden järjestämiin. 1963 Valtti järjesti hiihtosuunnistuksen piirinmestaruuskilpailun, jonka seuran Aatto Tolin voitti. Itä-Helsingin rakentamisen lisääntyminen vei suunnistuspaikkoja alueelta, joten laji hiipui 1970-luvulla.
Paini
Painia harjoiteltiin Vartiokylän työväentalolla aina 1950-luvun alkuun asti. Kun talolla järjestettiin myös tansseja, oli painimatto aina rullattava ja kannettava talon alle säilöön. Tämä oli etenkin talvella hankalaa ja matto oli aina harjoitusten alussa kylmä ja kostea, joten se vaihdettiin Porvoolaisen seuran kanssa muutamaan pariin nyrkkeilyhanskoja.
Nyrkkeily
Nyrkkeilyn harrastus aloitettiin 1948 Puotilan kartanon tiloissa, josta se siirtyi Vartiokylän työväentalolle. Nyrkkeily loppui Valtissa 1950-luvun lopussa.
Mäkihyppy
Syksyllä 1954 alkoivat pojat puuhata hyppyrimäkeä Riskutien varteen. Poikien rakennelmasta tuli hutera joten vanhempia valttilaisia riensi apuun ja paikalle rakentui hyppyrimäki, josta hypättiin peräti kahdet piirikunnalliset kilpailut. Toisissa kisoissa oli peräti 77 hyppääjää.
Hiihto
Hiihdon vahvin kausi sijoittui 1960-70-luvuille. Hiihdon kirkkaimmaksi tähdeksi nousi Marja Auroma, joka lukuisien TUL:n mestaruuksien lisäksi sijoittui SM-kisoissa 10 km kahdeksanneksi. 1980 luvulla seuraan siirtyi muualta mm. Hannu Manninen, Kai Lippojoki, Jukka Ryhänen ja Hannu Mäkinen. Näistä Hannu Manninen voitti 1985 alle 18-vuotiaiden Suomen ja TUL:n mestaruuden. Naishiihtäjiä olivat Satu Nurkka ja Sari Tupitsa. Satu voitti Hopeasomman (epävirallinen nuorten Suomenmestaruuskilpailu) alle 15-vuotiaiden sarjan 1987.
Yleisurheilu
Yleisurheilun parhaat vuodet menestyksen kannalta sijoittuivat 70-80-luvuille. Mm. Matti Vartiainen, Paavo Kärki, Markku Leppänen, Arja Vilokkinen, Sinikka Piitulainen, Marita Lepistö, Riitta Klippi ja Marja Auroma toivat lukuisia TUL:n mestaruuksia. 1985 seuraan siirtyi juoksija Matti Valkonen, jonka seuravierailu jäi vain yhteen kauteen. Sinä aikana hänen paras sijoitus oli SM-pronssi.
Lentopallo
Lentopalloa pelattiin heti seuran perustamisen jälkeen aina kesäaikana. Valtti osallistui TUL:n lentopallokilpailuihin vuosittain. Naisten pelaaminen alkoi 1968 ja sitä kesti kolme vuotta. Lajin harrastus loppui 1980-luvun alussa. Aktiivisia toimijoita oli mm. Göran Holmström ja Eira Hakulinen.
Keilailu
Valtilla oli muutamia vuosia myös keilailujoukkue. Muutaman hengen harrastuksena ollut toiminta toi kuitenkin useita palkintoja eri kilpailuista. Kantavia voimia ja mitalisteja olivat Huusko, Lohi, Tolin ja Heinonen.
Voimistelu ja naisvoimistelu
Valtin voimistelu alkoi 1948 ja loppui 2000 luvun alussa. Alussa toiminnassa oli myös paljon poikia ja miehiä mutta loppuaikoina vain naisia ja tyttöjä. Aktiivinen toimija oli mm. Kerttu Starast. Yksilöllisten edustajien lisäksi Valtti menestyi erityisesti joukkuevoimistelussa niin nuorissa kuin aukuisten sarjoissa. Joukkuevoimistelussa Valtti voitti 70-80 luvuilla useita TUL:n mestaruuksia. Ohjelmien suunnittelijoina toimi mm. Rauni Koskinen ja Leena Pikkusaari.
Painonnosto ja voimanosto
Painonnosto toimi yleisurheilijoiden ja hiihtäjien voimaharjoitteluna Vartiokylän työväentalolla. Matti Vartiaisen ja Leevi Pehkorannan vetäminä siitä tuli oma laji. Myöhemmin mukaan tullut Åke Koponen lähti kehittämään voimanostoa, josta tulikin seuran kansainvälisesti menestyksekkäin laji. Valtin voimanoston nousun aloitti Helena Koponen (os. Keinänen), joka jo seuraan siirtyessä 1984 oli nostanut alle 65,5 kilon sarjassa Euroopan mestaruuden. Hän saavutti samassa sarjassa myös MM-pronssia vuosina 1985 ja 1986. 1990 Helena voitti Saksassa pidetyissä kilpailuissa maailmanmestaruuden penkkipunnerruksessa. Myös ikämiessarjassa kilpaillut Juho Valkjärvi nosti Australiassa yli 50-vuotiaiden alle 60 kg sarjassa MM-pronssia.
Valtin hiihtomajan palon jälkeen saatiin kaupungin toimesta harjoituspaikaksi Kontulan väestösuojaan rakennettu Kuntokellari. Vuosi 1991 oli Valtin voimanoston juhlaa. Jari Sjöman voitti raskaan sarjan MM-kultaa penkkipunnerruksessa, Marko Haarakangas alle 23-vuotiaiden alle 100 kg sarjan yhteistuloksen MM-hopeaa ja uransa kansainvälisellä tasolla aloittanut Raija Jurkko (os. Koskinen) alle 44 kg sarjassa MM-hopeaa. Jatkossa Raija sai rinnalleen Helena Heiniluoman, joka nosti penkkipunnerruksen MM-kultaa alle 60 kg sarjassa Järvenpäässä pidetyissä MM-kisoissa. Raija Jurkosta tuli seuran voimanoston ehdoton ikoni. Hän saavutti uransa aikana 7 maailmamestaruutta sekä yhden MM-hopean ja yhden MM-pronssin. Euroopanmestaruuksia hän sai 11 ja EM-hopeaa 5 kertaa. Hänet nimettiin 1997 Suomen vuoden naisurheilijaksi. Maailmanennätystä Raija paransi lukemattomia kertoja. Pelkästään vuosien 1990-96 aikana Valtin voimanostajat saivat 10 MM-, 5 EM-, 5 PM- ja 69 SM-mitalia.
Nyrkkeilyharjoitukset majalla. Vetäjänä Yrjö Ollikainen. Tumma poika oikealla tunnettiin myöhemmin laulajana nimellä Markus Allan.
Hiihtokilpailun osanottaja 1940-luvun lopulla
Kuvassa Raija Jurkko; lukuisia maailmanmestaruuksia, Euroopan mestaruuksia, sekä muita mitaleita voittanut voimanostaja.
Lajit ja mestarit nyt
Jalkapallo
Jalkapallon pelaaminen alkoi Valtissa heti perustamisen jälkeisenä syksynä. Joukkueen kantavia voimia olivat mm. Aatto Tolin, Pokke Ahlberg, Eki Holmsten, Jaska Forsberg, Unto Pyykkö, Eko Salminen, Kosti Saarakkala ja Afu Erikson. Kesällä 1947 osallistuttiin ensimmäistä kertaa piirin sarjaan. Valmentajana toimi Väinö Honkaniemi. Ensimmäinen piirisarjaottelu pelattiin Käpylän kentällä. Joukkueelle oli hankittu paidat, sukat ja 5 paria kenkiä. Seuraavana vuonna ostettiin jo toinen jalkapallo, jonka hankinnasta ja tarpeesta keskusteltiin johtokunnassa yli puoli tuntia. 1950 Valtti nousi aluesarjaan ja 1969 noustiin 3.divisionaan. 1971 noustiin 2. divisioonaan, maan toiseksi korkeimmalle tasolle, voittamalla PoHu 3-2. Kentän vahvoja valttilaisia olivat Lauri Visto, Arto ja Aarni Rantala, Matti Kivistö ja Reijo Vartia. Valmentajana toimi Seppo Puro. Lauri Visto pelaa edelleen Valtin ikämiehissä ja on monikymmenkertainen piirin ja Suomen mestari ikämiessarjoissa.
Jalkapallon menestys näkyi myös Puotilan kentällä. Ponnistusta vastaan pelattaessa myytiin 1844 lippua ja Suomen Cupin otteluun HJK:ta vastaan oli varattu 1200 lippua, jotka loppuivat kesken. Kotiotteluiden keskiarvo oli yli 1000 katsojaa. Suomen Cupissa Valtin paras sijoitus on vuodelta 1978, jolloin seura pääsi kahdeksan parhaan joukkoon.
Ensimmäinen juniorijoukkue (C-juniorit) perustettiin 1950-luvun puolivälissä 14-vuotiaille pojille. Joukkueiden määrä nousi nopeasti ja 35-vuotisjuhlien aikaan 1981 Valtilla oli 2 miesten, 2 naisten, 2 ikämiesten ja 7 poikien joukkuetta. Tämän jälkeen tapahtui pieni notkahdus joukkuemäärissä. Miesten joukkue 3.divisioonassa ja naisten mestaruussarjan joukkue menestyivät ja veivät aikaa sekä resursseja. Niinpä 1986 talvella harjoitteli vain 3 poika- ja 2 tyttöjoukkuetta. 80-luvun lopussa tyttöjoukkueet hyytyivät lopullisesti muutamaksi vuodeksi. Kalevi K. Malmströmin ja Kimmo Normenin toimesta käynnistettiin junioritoiminta uudella tavalla ja vastuuta siirrettiin entistä enemmän pelaajien vanhemmille. Pelaajamäärän kasvu alkoi ja menestystäkin alkoi tulla. 1983 syntyneiden poikien joukkue voitti piirinmestaruuden vuonna 1990 Leena Tervon valmentamana ja uusi mestaruutensa seuraavina kolmena vuotena Petteri Jaatisen valmennuksessa. 1974 syntyneiden poikien joukkue selvisi SM-lopputurnaukseen Pekka Pallasalon ohjauksessa. Joukkueen pojista Johan Ekroth pelasi myöhemmin myös poikien maajoukkueessa. Ensimmäiset uudet tyttöjoukkueet perustettiin Erja Pettersonin ja Jorma Tuomisen toimesta 1993. Junioritoiminnan elpyminen olikin vauhdikasta. 1996 seurassa oli jo 20 poikien ja 6 tyttöjen joukkuetta ja seura oli Helsingin 5. suurin ja koko maan 23. suurin jalkapalloseura. Eikä kasvu ole pysähtynyt tähän, vaan 2025 Valtti oli Suomen 9. suurin ja Helsingin 3. suurin jalkapalloseura yli 1500 pelipassin määrällä mitattuna.
Naisten jalkapallo alkoi Valtissa 1976. Jo muutamaa vuotta aiemmin oli poikien joukkueisiin alkanut ilmestyä lahjakkaita tyttöjä. Vetäjiksi ilmoittautui Pirkko ja Pentti Setälä. Ensimmäisiä pelejä tyttöjoukkueena pelattiin 1975 ja sarjapeleihin piirin perussarjaan lähdettiin 1977, jolloin valmentajaksi tuli Toni Nyberg. 1978 otettiin tavoitteeksi mestaruussarjaan nouseminen, mikä onnistuikin jo seuraavana vuotena. Joukkueen keski-ikä oli vain 16-vuotta.
Menestyksen vuodet olivat 1980-luvun alussa: 1980 seura sai SM-pronssia, 1981 SM-hopeaa ja vihdoin 1982 ja 1983 SM-kultaa. Valtin maalissa pelannut Kirsi Koskela toimi myös maajoukkueen maalivahtina 1978-83. Muita joukkueessa pelanneita oli mm. Tuula Öhrnberg, Merja Reutsalo, Mirja Korvenaho, Terhi Sjölund, Anne Virokannas, Sari Maisala, Annika Grönlund, Eija Anttila, Raisa Kukkonen, Leena Pöysti, Minna Vilen, Anna-Liisa Sahlberg, Hanna-Mari Sarlin, Tuija Jantunen, Leena Tervo, Christina Ström, Auli Harinen, Kristiina Nybäck ja Liisa Kuusela. Joukkueesta usea pelaaja oli maajoukkueringissä ja heistä naisten maaotteluita pelasi Koskelan lisäksi Pöysti, Sarlin, Virokannas ja Jantunen. 1984 Helsingin kaupunki palkitsi Valtin naisten joukkueen edellisen vuoden parhaasta urheilusuorituksesta.
Valtin joukkueista on noussut myös maajoukkuepelaajia, joista tunnetuin on Helmareiden luottopakkina pelannut Tuija Hyyrynen (2004-21). Hän aloitti Valtissa ja pelasi ammattilaisena Juventuksessa. Valtin kasvatteja ja Valtissa pelanneita maajoukkuepelaajia on peräti 28. Eniten on 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä syntyneitä tyttöjä, joista löytyy peräti kymmenen maajoukkuepelaajaa.
Ikämiesten jalkapallo alkoi 1970-luvun puolessa välissä. Valtista onkin tullut 2000-luvulla maan menestynein ikämiesseura. Ikämiehet ovat voittaneet kymmenittäin piirinmestaruus- ja SM-mitaleita kaikissa ikäluokissa 35-vuotiasta 70-vuotiaisiin.
Juhlavuoden 2026 keväällä Valtin A- ja B-pojat ja B-tytöt pelasivat korkeimmalla kansallisella tasolla, mikä kuvastaa seuran seuran valtavaa kehitystä. Miehet pelaavat 3.divisioonassa ja naiset 2.divisioonassa ja joukkueiden vakaa pyrkimys on nousu ylemmille sarjatasoille.
Salibandy
Salibandytoiminta alkoi 1990-luvun alusta. Aluksi lajia harrasti talviharjoittelumuotona muutama jalkapallon juniori-ikäluokka. Laji toimikin parin vuoden ajan jalkapallojaoston alaisuudessa, kunnes vuonna 1996 perustettiin salibandyjaosto. Pelaajien innostuttua lajiin ja sen harrastajamäärän lisääntyessä harjoittelemaan päästiin tosissaan. Salibandyssa toiminta keskittyy miesten joukkueisiin ja naisten harrasteryhmään sekä miesten seniorijoukkueeseen. Valtin salibandya pelaavat ikämiesjoukkueet ovat saavuttaneet toimintansa aikana useita Suomenmestaruusmitaleita.
Jalkapalloilijat juhlivat nousua Suomisarjaan
Valtin naisten SM-jalkapallojoukkue 1983
Stadi-Cupin voittajat 1990 luvun puolivälissä. Kuvassa eturivissä keskellä kapteeninauha käsivarressa Tuija Hyyrynen vierellään oikealla siskonsa Sari
Valtin ensimmäinen salibandyjoukkue
Tenniskentältä hiekkakentälle ja tekonurmelle
Alussa jalkapalloa harjoiteltiin vain kesäisin Puotilan kartanon vanhalla tenniskentällä, joka kokonsa puolesta ei oikein toiminut. Lisäksi kartanon pehtoori ei pitänyt asiasta ja ajoi kentälle esteeksi olkia. Seuran pyynnöstä kaupunki omistajana määräsi oljet poistettavaksi, mutta yksi kesä meni pilalle. Jalkapallon ja yleisurheilun harjoitusolot olivat surkeat. Nykyisen kentän kohdalla oli heinäpelto, jonka parikymmentä senttiä syvät ojat kulkivat ”kentän” yli poikittain. Tässä kuitenkin pelattiin jalkapalloa ja yleisurheiltiin. Tiedettiin, että kaupunki suunnitteli uusia urheilukenttiä vuoden 1952 olympialaisten harjoituskentiksi. Niinpä Unto Pyykön ollessa seuran puheenjohtajana (1947-51) hän yhdessä Mellunkylän Kontion puheenjohtajan kanssa kävi kaupunginjohtaja Frenckellin puheilla saadakseen vauhtia ja varoja Vartiokylän kentän rakentamiseksi. Rahaa saatiinkin ensin 5000 markkaa ja seuraavaksi vuodeksi 50 000 markkaa. Uusi yleisurheilukenttä valmistuikin ajoissa olympialaisten harjoituskentäksi.
Juoksuradan keskellä ollut hiekkakenttä toimi jalkapallokenttänä aina Itäkeskus-Vuosaari metrolinjan rakentamiseen asti. Kentän reunalla Puotilan ostoskeskuksen kulmalla ollut pukukoppi purettiin metrotyömaan alta. Sitä ennen oli varusteet vaihdettu kalkkikopissa. Syndejä ei ollut ja niinpä sukkiin työnnettiin sanomalehteä. Puretun huoltorakennuksen korvaamisesta oli vain tieto, että metrotyömaan jälkeen kenttä kunnostetaan ja jonkinlainen tilapäinen huoltorakennus tulee ”väliaikaiseksi” ratkaisuksi. Tällaisia siirrettäviä parakkeja oli muutamilla kaupungin kentillä mm. Kontulassa, jossa ne olivat olleet ”väliaikaisesti” kymmeniä vuosia. Tästä pysyvästä tilapäisratkaisusta pelästyneenä seura aloitti aktiivisen yhteydenpidon liikuntalautakunnan jäseniin ja itäisen alueen valtuutettuihin. Aktiivisten ponnistelujen jälkeen uusi huoltorakennus avattiin kentän vastakkaiselle kulmalle. Rakennuksen vihkiäiset pidettiin tammikuussa 2004. Nykyisin seuran toimisto sijaitsee huoltorakennuksen eteläpäässä.
Seuraava jalkapallon olosuhteita parantava toimenpide oli kentän talvikäyttöön vaikuttanut lämmitysjärjestelmän rakentaminen. Kaupunki ei ollut aiemmin myöntänyt jalkapallokenttiä yksittäisten seurojen hallintaan. Ei kuitenkaan ollut järkeä rakentaa kallista lämmitystä, jos kentältä olisi saanut vain muutaman viikkotunnin seuran käyttöön. Lopulta kaupungin kanssa saatiin sovittua ratkaisu, jossa yhden illan tunnit annettiin liikuntaviraston jaettavaksi ja muut tunnit jäivät seuran käyttöön. Ja niin vuoden 2003 lopussa Valtti oli ensimmäinen seura, jolla oli hallinnassa oma kenttä josta 2/3 osaa pysyi myös sulana koko talven. Alkuvuosina kaupunki jopa maksoi kentän lämmityksen ja osallistui myös itse lämmitysjärjestelmän kustannuksiin. Loppurahoitus järjestyi seuran ottamalla lainalla. Avustuksia kentän rakentamiseen on saatu mm. OPM:lta ja UEFA:lta Palloliiton kautta. Vuonna 2008 kentän lämmitystä laajennettiin 1.6-kertaisesti.
Seuraavaksi tuli eteen kentän päällystäminen tekonurmella ja tämä toteutui 2011. Valtti vuokrasi samalla koko kenttäalueen ja huoltorakennuksen, mikä teki alueesta seuran oman harjoittelukeskuksen. Kesällä 2022 Puotilan kenttä sai uuden tekonurmen ja toinen kenttä valmistui Herttoniemenrantaan. Harrastajamäärien kasvu on täyttänyt molemmat kentät ääriään myöten.
Suomen A-maajoukkueen valmentaja ja Valtin ikämiespelaaja Antti Muurinen jakamassa nimmareita uuden pukukoppirakennuksen avajaisissa 29.10.2002
Kentän lämmitysjärjestelmän käyttöönottojuhlat 20.1.2004
Valtin vanhimmat juniorit maalaavat kentän vanhaa pukukoppia graffitien poistamiseksi.
Kentän tekonurmen avajaiset 13.8.2011
